torstai 7. kesäkuuta 2012

Hyvä yritys Oy

Minua ei oikeastaan kiinnosta, kallistuiko lentolippuni vai eläkevakuutukseni tämän takia. Vastaavia esimerkkejä on toki paljon muitakin; osa räikeitä laittomuuksia, osa varmasti harmittomia ajattelemattomuuksia. Toivon kuitenkin, että johtajilla ja erityisesti valtion virkamiehiltä kaikilla tasoilla löytyisi moraalia ja selkärankaa tehdä reilua bisnestä. Aina voidaan kuitenkin kysyä, mikä on reilua ja kuka olisi niin objektiivinen henkilö tai taho, joka sen voisi määritellä (selkeät laittomuudet ovat tietysti eri asia).

Tänä julkisuuden ja läpinäkyvyyden aikakautena on yhtäkkiä alettu nähdä joka paikassa peikkoja ja hyvä veli -verkostoja. Presidentinvaalien aikaan ainakin Facebookissa kritisoitiin Niinistöä siitä, että hän on ajanut kotiseutunsa asioita eduskunnassa. Eikös se ole vähän niinkuin ideanakin? Siksi kai sinne eduskuntaan äänestetään ihmisiä omasta vaalipiiristä. Asioiden hoitaminen tahtoo aina olla semmoista, että jos jonnekin päin kumarrat, niin toiseen suuntaan pyllistät. Jos ei tee kumpaakaan, niin jämähdetään paikoilleen.

Pienissä kunnissa samat naamat istuu joka ainoan instanssin hallituksissa ym. päättävissä elimissä ja saattavat siihen vielä päälle olla päivittäin tekemisissä muutenkin. Onko oikein, että kunnan tarjouskilpailun valtuustosalin uusista kalusteista voittaa itsekin valtuustossa istuva, paikkakuntalainen yrittäjä, joka itsekin ko. jakkaroilla puuta painaneena tietää jo valmiiksi tarkalleen millaiset niiden pitää olla? Tällöin myös verotulot jäävät omaan kuntaan. Oleellista on varmaan se, että hänen tulee hoksata jäävätä itsensä mööpelienhankintapäätöksen teosta.

Entäs jos tähän päätökseen on piilovaikuttanut myös hänen edellissyksyisellä metsästysreissulla valtuustokavereilleen tarjoamat oluet? Näihin "sisäpiireihin" voi olla muiden mahdotonta päästä väliin ja sekös naapurikunnan mööpelikauppiaita harmittaa. Totuus on kuitenkin se, että jos (yrittäjänä) kuljet pussi päässä etkä osallistu mihinkään, olet entinen yrittäjä. Jos unohdat hetkeksi kaksoisroolisi ja teet puolivahingossa virhearvion (tarjoat vaikkapa oluen lisäksi myös makkarat ja joku ulkopuolinen kuulee siitä), olet pian entinen yrittäjä. Loppujen lopuksi puhutaan kuitenkin tavallisesta elämästä ja normaalista ihmisten kanssakäymisestä, johon liittyy tietyt jännitteet, roolit ja usein - tavalla tai toisella - myös raha.

Toisten kyttäämisen sijaan tervettä ympäristön tarkkailua saa ja pitää harrastaa. Ainakin täällä päin on monissa kunnissa alettu kiinnittää huomiota kunnan päätösten yritysvaikuksiin. Se kuulostaa hyvältä, toivottavasti myös on sitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti